Kirjailija Vesa Saaristo
Suomessa kunnat (joita Manner -Suomessa on 297 vuonna 2016) ovat vastuussa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Suomen kunnissa oli kuitenkin hyvin vähän tarkkaa ja vertailukelpoista tietoa terveyden edistämistoimista hallinnon eri aloilla, kunnes valtakunnallinen vertailutesti julkaistiing -työkalua nimeltä TEAviisari maaliskuussa 2010.
Toisen sukupolven TEAviisari-verkkokäyttöliittymä julkaistiin marraskuussa 2015. TEAviisari on keskeinen rooli näyttöön perustuvan päätöksenteon edistämisessä, ja se on maksuton ja saatavilla osoitteessa http://www.teaviisari.fi/en/ suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Työkalun tavoitteena on tuoda paikallisten viranomaisten toteuttamat toimenpiteet näkyviin ja antaa tietoa toimista, joilla edistetään kansanterveyttä paikallistasolla. Erityistä huomiota kiinnitetään organisaatioiden kykyyn sisällyttää terveyden edistäminen päivittäiseen toimintaansa tavalla, joka aiheuttaa terveysvaikutuksia väestössä. TEAviisari tarjoaa myös tietoa kansallista politiikkaa varten.
Tietojen kerääminen ja raportointi perustuvat teoreettiseen terveyden edistämisen valmiuksien kehittämiskehykseen (HPCB), joka tarjoaa vertailukelpoisia, objektiivisia indikaattoreita terveyden edistämistoimien hallintaan, suunnitteluun ja arviointiin perusterveydenhuollossa, perusopetuksessa, lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, liikunnassa ja urheilu, kuntahallinto ja palvelut vanhuksille.
Suomalainen HPCB -kehys koostuu seitsemästä ulottuvuudesta. Toimiakseen tehokkaasti organisaation tulisi ottaa huomioon kaikki ulottuvuudet. Mitat ovat:
- - sitoutuminen strategian asiakirjojen ja kansallisten ohjelmien käytön perusteella.
- - johto kuvataan, miten terveyden edistäminen on organisoitu, määritelty ja toteutettu.
- - seuranta väestön terveyttä määräävistä tekijöistä ja tarpeet arviointimukaan lukien tietojen raportointi johdolle ja valitulle virkamiehelle.
- - resurssit terveyden edistäminen esimerkiksi taitojen ja henkilöstön perusteella.
- - yleisiä käytäntöjä tai kirjallisia ohjeita.
- Asukkaiden mahdollisuudet osallistuminen toimintojen ja palveluiden suunnittelussa ja arvioinnissa.
- Alakohtainen ydintoimintoja terveyden edistämisessä, jonka on oltava käytössä jokaisessa organisaatiossa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää kaikki tiedot joka toinen vuosi yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden kanssa. Kaikki indikaattorit ovat tosiasiallisia, eivät perustu itsearviointeihin, ja ne kuvaavat organisaation prosesseja tai resursseja. Tietokannan alimmalla tasolla on 810 yksittäistä indikaattoria, joista noin 70 prosenttia on kaksijakoisia (ei/kyllä). Kuusi indikaattoria ovat prosentteja ja loput kolmesta kuuteen luokkaan.
Indikaattoreita voidaan tarkastella kuntatasolla, alueellisella tai hallinnollisella tasolla. Yhden koulun tiedot näytetään koulun luvalla. Tulkinnan yksinkertaistamiseksi kaikki indikaattorit näytetään pisteinä nollasta 100: een. 100 edustaa hyvää käytäntöä ja toivottua laatua. Indikaattorit ja indikaattorien yhteenvetopisteet esitetään graafisesti käyttäen liikennevalon värejä, joissa vihreä osoittaa hyvää (pisteet 75-100), keltainen keskiarvoa (pisteet 25-74) ja punainen huonoa laatua (pisteet 0-24) . Yhteenvetopisteistä on aina mahdollista siirtyä yksityiskohtaisempiin tietoihin aina yksittäisiin indikaattoreihin asti.
TEAviisari tarjoaa kolme erilaista interaktiivista raporttia:
- Tulosnäkymässä oletus visualisointi on mittari, mutta käyttäjä voi siirtyä vaakasuoriin palkkeihin tai aikasarjoihin trendien tutkimiseksi. Valittua käyrää tukee taulukko, joka pysyy muuttumattomana kaavion muuttamisen aikana.
- Karttanäkymä antaa yleiskuvan koko maan tilanteesta. Näkymässä on sanahaku, joka hakee ilmaisimia.
- Top 10 luetellaan valitun organisaation tai valitun alueen organisaatioiden keskeiset vahvuudet ja kehitystavoitteet niiden poikkeaman perusteella koko maasta.
TEAviisari osoittaa, että kuntien HPCB on mahdollista arvioida vertailukelpoisella ja objektiivisella tavalla. Tulosten esittäminen avoimesti paikallishallinnoille ja kuntien asukkaille lisää paikallisten viranomaisten vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta. Verkkopohjainen käyttöliittymä tarjoaa nopean pääsyn asiaankuuluviin, tulkittuihin tietoihin päätöksentekijöille kaikilla tasoilla. Vaikka työkalu on suunniteltu ensisijaisesti kunnille, tietoja on käytetty laajasti myös kansallisessa päätöksenteossa ja esimerkiksi terveydenhuoltolain ja urheilun ja liikunnan edistämisestä annetun lain täytäntöönpanon seurannassa.
Kokeile työkalua: TEAviisari
Esite: TEAviisari näyttää kuntien terveyden edistämistyön suunnan
Taulukko 1. Tiedonkeruut eri aloilta. Viimeisimmän tiedonkeruun kattama vuosi, vastausprosentti ja kunnat sekä TEAviisarissa julkaistut aiemmat tiedot.
Viimeisin tiedonkeruu | Edellinen tiedonkeruu | |||
Vuosi | Vastausaste | Kunnat kuuluvat | ||
Perusterveydenhoito | 2016 | 96%, N = 158 | 284 | 2008, 2010, 2012,2014 |
Peruskoulutus | 2015 | 80%, N = 2497 | 293 | 2009, 2011, 2013 |
Ylemmän perusasteen koulutus | 2014 | 86%, N = 398 | 200 | 2012 |
Ammatillinen koulutus | 2014 | 92%, N = 158 | 78 | 2012 |
Liikunta | 2016 | 91%, N = 297 | 271 | 2010, 2012, 2014 |
Kunnanhallinto | 2015 | 83%, N = 301 | 251 | 2011, 2013 |
Palvelut ikääntyneille | 2014 | 100%, N = 209 | 301 |
Tietoja joukkueesta
Vesa Saaristo, asiantuntija (vesa.saaristo@thl.fi)
Pia Hakamäki, vanhempi suunnittelija
Hanna Koskinen, tutkija
Kirsi Wiss, asiantuntija
Timo Ståhl, erikoisasiantuntija