Sukupuolisensitiivinen työterveyden edistäminen: miksi se on tärkeää ja miten se voidaan toteuttaa käytännössä

Sukupuoli ja sukupuoli ovat tärkeitä terveyteen vaikuttavia tekijöitä, mutta meiltä puuttuu usein kriteereitä tehokkaalle sukupuoleen vaikuttavalle työpaikan terveyden edistämiselle. Itävallan terveyden edistämisrahaston tiimi pyrkii ratkaisemaan nämä haasteet. He ovat laatineet 17 kriteeriä ja 62 pisteen tarkistuslistan työpaikan terveyden edistämisaloitteille.

 

Kirjoittanut Sylvia Gaiswinkler

 

Sukupuoli ja sukupuoli ovat voimakkaita terveyteen vaikuttavia tekijöitä, jotka vaikuttavat myös työllisyyteen ja työterveyteen. Eri sukupuolet voivat olla epätasaisesti edustettuina joissakin organisaation tehtävissä ja kokea erilaisia ​​haasteita terveydelle ja työhyvinvoinnille. Jotta kaikki ihmiset voivat hyötyä työpaikan terveyden edistämisestä (WHP), sukupuolinäkökulman on oltava keskeinen jokaisessa vaiheessa: suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Valitettavasti kriteerit tehokkaalle sukupuoleen vaikuttavalle terveyden edistämiselle työpaikalla puuttuvat suurelta osin. Itävallan terveyden edistämisrahasto (FGÖ), joka on Itävallan kansallisen kansanterveyslaitoksen liiketoimintayksikkö, pyrkii hyödyntämään hyviä käytäntöjä ja määrittelemään kriteerit tehokkaalle sukupuoliherkälle WHP: lle, on kerännyt tietoa sukupuoliherkästä WHP: stä analysoimalla kirjallisuutta ja hyvää käytännöt, joiden tulokset julkaistiin viime tammikuussa.

Miksi työpaikkojen terveyden edistämisen pitäisi olla sukupuoliherkkää?

Tärkein argumentti sukupuoleen ja sukupuoleen liittyvän WHP: n puolesta on se, että kohdeyleisöönsä sovitetut terveyden edistämistoimet ovat tehokkaampia kuin laajat, mutta hajanaiset lähestymistavat. Seksi ja sukupuoleen liittyvä WHP on myös tärkeä lakisääteisten, moraalisten tai eettisten velvollisuuksien täyttämiseksi, jotta ne voivat tarjota työympäristön, joka edistää sekä miesten että naisten sekä LGBTQ+ -henkilöiden hyvää terveyttä. Lisäksi on olemassa taloudellisia perusteluja sukupuolen huomioon ottavan WHP: n puolesta, koska tehokkailla, räätälöidyillä toimenpiteillä voidaan ehkäistä terveysongelmia, maksimoida tuottavuus, minimoida sairauslomat, vähentää ammattitaitoisten työntekijöiden puutetta ja lisätä organisaation kilpailukykyä työnantajana. Tämä on erityisen tärkeää tällä väestörakenteen ja työmarkkinoiden muutoksen kaudella. Kaikkien sukupuolten yhtäläiset terveysmahdollisuudet mainitaan usein myös tasa -arvopolitiikan tavoitteena, kuten YK: n kestävän kehityksen tavoitteissa, ja sen pitäisi näkyä myös työympäristössä.

Tehokkaan sukupuoliherkän WHP: n kehittäminen

Tutkimusryhmä on suorittanut kirjallisuuskatsauksen sukupuoleen liittyvää WHP: tä koskevista todisteista. Valittava kirjallisuus tarkasteltavaksi perustui terveyden edistämisen asiantuntijoiden suosituksiin. Jotta voitaisiin sisällyttää myös tosielämän esimerkkejä, mukana oli dokumentaatio viidestä sukupuoleen liittyvästä WHP-hankkeesta. Uudelleentarkastelu johti kriteerien tunnistamiseen, ja se suoritettiin ennalta määriteltyjen sisällyttämis- ja poissulkemisstandardien mukaisesti. Näiden vaiheiden perusteella Määriteltiin 17 sukupuoleen liittyvää yleistä kriteeriä ja 62 tarkistuslistan kysymystä. Kun aloitat uuden WHP -projektin, näiden kriteerien ja kysymysten tulee olla keskeisiä prosessin jokaisessa vaiheessa.

Ensinnäkin sukupuolten tasapaino organisaatiossa on aina tunnustettava. Jos tasapaino on epätasainen, on harkittava syitä ja etsittävä ratkaisuja houkuttelevamman ja kaikkien sukupuolten saataville saattamiseksi. Tällaisen sukupuolten tasapainoanalyysin pitäisi ulottua pelkästään koko organisaation tasapainon huomioon ottamiseen ja sukupuolten epätasapainon arviointiin eri tehtävissä ja eri tasoilla. Kaikkien sukupuolten osallistumisen maksimoimiseksi on otettava huomioon ja käsiteltävä erilaisia ​​motiiveja osallistua WHP -toimiin.

WHP: n tulisi aina aloittaa arvioimalla kyseisen organisaation terveyden edistämistarpeita. Tällaisessa arvioinnissa olisi otettava huomioon sukupuolinäkökulma. Tutkimuksiin ja arviointeihin olisi sisällytettävä järjestelmällisesti sukupuolikohtaiset luokat ja kyselyt eri sukupuolten kokemien erilaisten rasitteiden ja resurssien sekä erilaisten elämäntilanteiden, kuten perheroolien ja hoitotyön määrän, arvioimiseksi. On todennäköistä, että eri sukupuolet kohtaavat erilaisia ​​terveyteen liittyviä ongelmia työpaikalla. Nämä erot aiheuttavat tekijät on tunnistettava ja määritettävä, ovatko nämä tekijät biologisia (eivät muuttuvia) vai sosiaalisia (muuttuvia). Kun tämä on varmistettu, on etsittävä sopivia ja sukupuoleen vaikuttavia ratkaisuja.

Sukupuolinäkökulman tulisi heijastua myös työpaikan terveyden edistämisen tavoitteisiin. Vaikka yhteiset tavoitteet saattavat joskus olla tarkoituksenmukaisia, tavoitteet ovat usein tehokkaampia, kun ne ovat sukupuolikohtaisia, sukupuoliherkkiä ja yksityiskohtaisia ​​asianmukaisen arvioinnin mahdollistamiseksi.

Mahdollisia toimenpiteitä harkittaessa on otettava huomioon myönteiset ja kielteiset vaikutukset yleensä sekä eri sukupuoliin. Erityistoimenpiteitä olisi suunniteltava kaikille sukupuolille, paitsi jos on näyttöä siitä, että yleiset toimenpiteet voivat olla tehokkaita. Toimenpiteiden toteuttamiseksi on suositeltavaa työskennellä ammattilaisten kanssa, jotka ovat koulutettuja sukupuolisensitiivisyydestä.

Terveyden edistämistoimenpiteiden onnistumisen arvioimiseksi työpaikalla on välttämätöntä käyttää menetelmiä ja välineitä, jotka tuovat sukupuoleen liittyvän lähestymistavan. Yksi avainkysymyksistä on, onko toimenpiteiden onnistuminen tuottanut myönteisiä tuloksia kaikille sukupuolille ja onko sukupuolikohtaisia ​​tuloksia. Kaikki havainnot ja oppimukset on dokumentoitava hyvin sekä yleisesti että sukupuolikohtaisesti, jotta helpotetaan tulevien toimenpiteiden parantamista. Jokaisesta vaiheesta sen erot ja yhtäläisyydet olisi raportoitava avoimesti.

Sukupuoleen liittyvät terveystulokset ja eriarvoisuus liittyvät terveyden rakenteellisiin tekijöihin; rakenteelliset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät vaikuttavat aina työpaikan terveyden edistämiseen. Nämä laajemmat olosuhteet olisi otettava enemmän huomioon tulevissa WHP -hankkeissa.

 

Saksalainen julkaisu (jossa on englanninkielinen yhteenveto) on Itävallan terveyden edistämisrahaston julkaisema ja sen voi ladata tästä.

Sylvia Gaiswinkler
+ viestit

Sylvia Gaiswinkler työskentelee Itävallan kansanterveyslaitoksessa Wienissä. Hän on tutkija ja kirjoittaja työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuluttajansuojaministeriön vuonna 1 julkaisemalle ensimmäiselle itävaltalaiselle sukupuolten terveysraportille, jossa keskitytään masennukseen ja itsemurhaan. ja hän on strateginen prosessinjohtaja Itävallan naisten terveyttä koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa. Sosiologina hänen kiinnostuksensa koskevat sosioekonomisia vaikutuksia sekä sukupuolen ja sukupuolen tekijää terveyteen ja hyvinvointiin.